Könkkölän tilan historian lyhyt oppimäärä

Viimeisten vuosien aikoina on ollut paljon puheita ja suunnitelmia Könkkölän tilan tulevaisuudelle, joten välillä on hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa miten tähän pisteeseen on päästy.

IMG_8635

Halssilan maakellarin sisäänkäynti.

Tila sijaitsee Kypärämäen ja Köhniön alueella, jossa oli 1800-luvun lopulla vielä harvakseltaan asutusta ja alue oli soista korpimetsää, joka toimi enimmäkseen kaski- ja laidunmaana. Könkkölässä, joka silloin tunnettiin Mustamäen tilan nimellä, viljeli maata torppari Johan Lintinen aina vuoteen 1941, jolloin Jyväskylän kaupunginvaltuusto luovutti vuokravapaasti tontin Jyväskylän kunnan työläisten ammattiosaston käyttöön. Käyttöönotto tosin siirtyi sodan alettua ja Jyväskylän kaupunki pääsi luovuttamaan 4,75 hehtaarin kokoisen alueen kaupungin työntekijöiden yhdistysten vapaa-ajan käyttöön vasta 1947. Torppari Lintinen sai asustella tontillaan vielä vuoteen 1948, jonka jälkeen hän poistui vieden mukanaan torppaan kuuluvat rakennukset.

Sota-ajan aiheuttama kipeä tarve asunnoille vaikutti myös Kypärämäen ja Köhniön alueen kehitykseen. Suuri kysyntä uusille asumuksille vaati nopeaa rakentamista, jota joudutettiin talotalkoilla. Sama talkoohenki kuului olennaisesti myös Könkkölän rakennusprosessiin — esimerkiksi päärakennusta rakennettiin vapaaehtoisvoimin keskiviikko- ja torstai-iltaisin. Suuri osa rakennusmateriaaleista saatiin joko lahjoituksina tai uusiokäytettiin.

IMG_8625

Mannilan aitan yksityiskohtia.

Koska tontilla ei ollut mitään valmiina, valmistelu jouduttiin alkamaan hyvin perusasioista, kuten nykyiselle miesten saunalle johtavan tien raivaamisesta ja rakentamisesta. Tarpeettomaksi jäänyt höyryjyrätalli tuotiin Lutakon sähkölaitokselta oleskelusuojaksi rakentajia varten ja kahden saunan perustukset valettiin rantaan.

Naisten sauna valmistui 1948 ja huono-onninen miesten sauna 1947. (Jälkimmäistä jouduttiin ensimmäisen kerran korjaamaan 1960 salamaniskusta alkaneen tulipalon vuoksi ja 1975 koko saunarakennus jouduttiin rakentamaan uudestaan entisen rakennuksen tuhouduttua kiihkeästä saunomisesta alkaneesta tulipalossa.)

Päärakennuksen harjannostajaisia juhlistettiin 1949 ja saman vuoden loppuun mennessä rakennus vihittiin virallisesti käyttöön. Rantaan rakennettiin laiturit sekä venetalas, jotka vielä tänäkin päivänä seisovat samoilla paikoilla. Sähkölinja Könkkölään vedettiin syyskuussa 1949 ja myöhemmin päärakennuksen keittiö uusittiin sekä rakennukseen päivitettiin sähkölämmitys.

Venevaja.jpg

Näkymät venevajasta kohti Köhniöjärveä.

Tontilla on myös useita muita rakennuksia, jotka on joko siirretty tai rakennettu tilan käyttöön. Kirkkopuistosta tuotiin valkoinen kaivokoppi suojaamaan tilan kaivonkantta ja Sillanpään tilan vilja-aitta sekä Mannilan aitta saapuivat Köhniönjärven rannalle niiden jäätyä tarpeettomiksi alkuperäisissä tarkoituksissaan. Lisäksi tilalle siirrettiin maakellari Halssilasta. Tilalle rakennettiin 1960-luvun puolivälissä tenniskentät suuren kysynnän vuoksi sekä luhti-aitta niin majoitus- kuin säilytystarpeisiin. Useat näistä rakennuksista siirtyivät 1984 Kunnallistekniikan museon valvonnan alaiseksi, joka vielä tänäkin päivänä vastaa niiden ylläpidosta. Museo on auki ja esittelee kiinnostuneille rakennuksia ja niiden kalustoa heinäkuussa 2016.  Lisäksi päärakennuksen edustalla olevaa pellonpohjaa vuokrattiin pitkään kaupungin työntekijöiden viljelyspalstoiksi.

 

Viimeisten vuosikymmenten aikana toiminta on hiipunut ja rakennukset ovat myös sitä mukaa rapistuneet. Siksi tällä hetkellä yksi tärkeimmistä aspekteista Könkkölän kehitysprojektissa onkin  päärakennuksen kunnostaminen, koska kyseessä on niin historiallisesti kuin symbolisestikin tärkeä rakennus. Kunnostusprojektissa halutaan käyttää samaa yhteisöllistä talkoohenkeä ja jatkaa tilan käyttömahdollisuuksia vielä tulevillekin sukupolville.

Mainokset