Kurkistuksia kissaluennolle

Lokakuun alussa Könkkölän saunatilassa järjestettiin ensimmäinen eläinaiheinen luentopäivä, jossa pääaiheina oli kissan sielunelämä. Päivästä tulikin varsinainen kissanystävien kokoontumisajo — paikalla oli kaiken kaikkiaan 23 osallistujaa. Luennoitsijana toimi Salla-Mari Kostia, joka toimii eläintenkouluttajan omassa yrityksessään Animal Academy ja on myös töissä eläinklinikkahoitajana kissojen hoitoon erikoistuneella CatVetillä.

Luento jakautui kolmeen eri osioon, joissa käsiteltiin kissan virikkeellistämistä, kouluttamista ja häiriökäyttäytymistä. Luento oli erityisen antoisa sen interaktiivisen luonteen takia: kuuntelijat pystyivät jakamaan omia kokemuksiaan käsiteltäviin aiheisiin liittyen.

img_0008

Ruokakipon kilahdus lienee samalla tavalla universaali kieli niin kissalle kuin ihmisellekin.

Luennon kantava teema oli oppia ymmärtämään paremmin kissan käyttäytymistä.
Yhteisymmärrys onkin paras tapa menestyksekkääseen yhteiselämään ihmisten ja lemmikiksi jalostettujen eläinten välillä. Yksi päivän avainsanoista oli lajityypillinen käyttäytyminen, joka on kissassa tiukasti mukana kulkeva, lähes alkukantainen tarve käyttäytyä. Esimerkkinä metsästäminen, joka kissalle elinehto, sillä se ravinnon hankinnan ohella vapauttaa mielihyvähormoneja kissan aivoissa. Ihmisen tulisi muistaa, että kissan genetiikka on jalostuksesta huolimatta säilynyt vuosisatojen ajan samana, joten omistajan olisi ensisijaisen tärkeää pystyä tarjoamaan kissalle mahdollisuus toteuttaa sen sisäistä tarvetta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Suurin osa käyttäytymishäiriöstä voidaankin todeta johtuvan kissan turhautumisesta, koska se ei voi purkaa näitä tarpeita. Kuten missä tahansa suhteessa, osapuolten välinen viestintä, olipa se sanallista tai kehon kielen kautta kerrottua, on avainasemassa yhteisymmärrykseen.

 

Lajityypillisen käyttäytymisen lisäksi kissan koulutuksen kannalta on hyvä ymmärtää sen motivaatiota. Kissa tekee vain asioita, jotka se kokee kannattavaksi. Tämä auttaa löytämään kissalle sopivat kannusteet ja metodit kouluttamisen tueksi. Positiivinen vahvistaminen, jolloin kissaa palkitaan sen oikeasta käyttäytymismallista, on paljon tehokkaampi koulutustapa kuin esimerkiksi rangaista eläintä, kun se tekee jotain ”väärää” — kissa ei itse ymmärrä tekojaan oikeiksi tai vääräksi, vaan toimii niin kuin se on sille kaikkein kannattavinta. Hyvänä esimerkkinä tästä on, että kissa ei tee tarpeitaan väärään, vaan itselleen suotuisaan paikkaan, joka voi olla ihmiselle häiritsevä paikka.

luka-sink

Eipä tässä kummemmin mikään stressaa, mitä nyt satunnainen paparazzi häiritsemässä kauneusunia.

Häiriökäyttäytymistä käsitellessä olisi erittäin tärkeää selvittää taustalla olevat syyt sen sijaan että hoitaisi vain oireita, koska pelkkien oireiden hoitaminen on ratkaisuna on vain väliaikainen. Kissan terveydentilalliset syyt pitää tarkastaa huolella sekä tutkia elinympäristön sopivuus. Omistajan tulee myös muistaa, että kissat ovat hyvin herkkiä muutoksille. Joskus reaktio uuteen huonekaluun voi yllättää kissan kanssa elävän, koska se harvemmin on omistajalle suureksi koettu asia. Stressi on lyhytaikaisena kissalle hyödyllinen, sillä se auttaa sitä pärjäämään jännittävissä ja vähän ahdistavissa tilanteissa, mutta, kuten myös ihmisten kanssa, pitkäaikainen altistuminen stressille voi muuttaa tilan krooniseksi. Siksi omistajan onkin hyvä pitää silmällä karvaisen kumppaninsa käytöstä ja pistää merkille muutokset käyttäytymisessä.
Kissaluento sai hyvin innokkaan vastaanoton niin osallistujien sekä järjestävän tahon puolesta. Järjestäjänä on pakko mainita, miten sykähdyttävää on todistaa se intohimo, joka pulppuaa, kun yhteisestä asiasta innostuneet ihmiset kokoontuvat jakamaan innostuksensa. (Allekirjoittaneen sydän hypähti erityisesti huomatessaan, että ennen tilaisuuden alkua huone oli täynnä kissavideoita katsovia ja ääneen hihkuvia osallistujia. :D) Tällaisesta tapahtumasta saadulla energialla on hyvä jatkaa kohti syksyä. Suuret kiitokset kaikille osallistujille, erityisesti tapahtumaa koordinoineelle Orifame Oshian Senja Helteelle sekä Salla-Mari Kostialle ja Animal Academylle!

Mainokset

Oppisopimus Könkkölässä 101

Oppisopimuskoulutus on helppo ja tehokas tapa hankkia lisää ammattiosaamista tai opiskella kokonaan uuden alan salat. Könkkölässä aloitti kolme oppisopimusopiskelijaa syyskuussa 2016, mikä on varsin jännittävä vaihe myös toimintakeskuksen historiassa — tämä on jo toinen kerta kun Könkkölää sovelletaan myös tietotaidon hankkimiseen osatutkinnon suorittamisessa.

Könkkölän työ- ja toimintaympäristö on tunnistettu PAIKKO-mallin mukaisesti oppimisympäristöksi, jossa voi oppia uusia asioita esim. luonto- ja ympäristöalalta kuin nuoriso- ja vapaa-ajanalaltakin. (http://www.kyt.fi/index.php/paikko-r/paikko-osaamistodistus)

Lyhyesti oppisopimuksesta

Oppisopimus perustuu neljän eri osapuolen (oppisopimusopiskelijan, työnantajan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen) sopimaan yhteistyöhön. Oppisopimus opsop_blogikuvasuoritetaan aina työsuhteessa, jotka ovat tällä hetkellä suoritettavien osatutkintojen kanssa kestoltaan 5-6 kuukautta. Opintoihin sisältyvä ammattitaito hankitaan omassa työssä ja lähiopinnot auttavat syventämään osaamista. Vaadittavat tietopuoliset opinnot suoritetaan ennalta sovitussa oppilaitoksessa lähiopiskeluna, verkko-opiskeluna ja/tai opintotehtävillä — esimerkkinä Könkkölässä suoritettavat tutkinnot, jotka toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen opiston ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa. Opintojen sisältö ja suoritustapa voidaan kuitenkin muokata suorittajan ja työpaikan tarpeiden mukaisesti, ja siksi oppisopimus kuuluu laatia työnantajaa ja opiskelijaa kuunnellen. Hankittu osaaminen näytetään tutkintotilaisuudessa. Tärkeä osapuoli oppisopimuksen suorittamisessa on myös oppisopimuskeskus, joka suunnittelee oppisopimukset yhteistyössä muiden osallistuvien osapuolien kanssa ja huolehtii yhteistyön sujuvuudesta opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen välillä.

Oppisopimusopiskelijan suusta

”Tällä hetkellä meitä on kolme opiskelijaa, jotka suorittavat osatutkintoja kolmesta eri kokonaisuudesta: nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, luonto- ja ympäristöalan sekä maatalousalan perustutkinnosta. Opinnot liittyvät mm. ohjaukseen, hyvinvoinnin tuottamiseen eläinten avulla ja eläinten hoitamisen perusteisiin perehtymiseen. Nämä kaikki tehtävät liittyvät olennaisesti myös Könkkölän vihreisiin ja yhteisöllisiin toimintaperiaatteisiin. Nämä alat nousivat hyvin selkeinä vaihtoehtoina esiin myös meidän aikaisemmissa hommissa, mitä tilalla olimme tekemässä, ja niillä itsensä työllistäminen tulevaisuudessa yksi iso päämäärä.

”Oppisopimusta on nyt suoritettu reilusti päälle kuukausi ja muutoksen on kyllä huomannut. Me kaikki kolme nykyistä opiskelijaa olemme olleet aikaisemmin Könkkölässä joko työvalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa tai jo palkkatuella töissä, joten kaikilla työnkuva on enemmän tai vähemmän muuttunut. Tekemiseen on tullut myös opsop_blogikuva2ihan oppimisen aspekti, kun kaikkeen toimintaan tulisi heijastella ja soveltaa erilaisia teoriapohjia. Onneksi meillä kaikilla on opiskelemistamme aloista jo jonkin verran käytännön kokemusta pajalla olo ajalta, jota olemme pystyneet hyväksilukemaan PAIKKO -osaamistodistuksilla. Olemme huomanneet, että oppisopimus on selkeästi tekevän ihmisen vaihtoehto: oppiminen on paljon mieluisampaa, kun ei joudu vain pänttäämään koulun penkillä.

”Työsuhteessa oleminen on myös hurjan palkitseva tunne! Tulee usein päivittäin sellainen tunne, että ei voi olla kuin kiitollinen, kun tällainen mahdollisuus on meille tarjoutunut. Vastuu on kasvanut aikaisempaan työnkuvaan verrattuna, mutta eikös se joskus mene niin, että syödessä nälkä vain kasvaa?

”Könkkölä on työ- ja opiskeluympäristönä sopivan haastava, koska myös sen kehitystyö on vielä vaiheessa. Tämä antaa meille oppisopimusopiskelijoille paljon ajatuksen aihetta, sillä mekin voimme ajatushautomollamme antaa ideoita tulevaan toimintaan. Siinä missä tiloissa voi olla puutetta, niin Könkkölässä toimivat ihmiset ja heidän luomansa lämmin ilmapiiri korvaavat tuhatkertaisesti. Kaikkien päämäärä, eli Könkkölän tilan avaaminen muulle yleisölle Green Care -toimintakeskuksena, näkyy päämäärätietoisuutena, joka inspiroi myös itseä joka päiväisessä työssä. Isompi kokonaisuus on aina hyvä muistaa, jos (ja kun) pienten yksityiskohtien näpertäminen turhauttaa.”

Kirjoittanut: Luonto- ja ympäristöalan oppisopimusopiskelija Mia Hartikainen