Könkkölän ”historian havinaa” OSA 1: Köhniön korpimetsä

Mitä olikaan Könkkölässä 1900-luvun alkupuolella ennen torppari Lintistä, 1900-luvun puolivälissä ennen könkkölätoimikuntaa ja kotiseutuneuvos Taito Mörkiä sekä ennen 2000-luvun Green Care -toimintakeskusta?

Könkkölä asettuu Köhniöjärven rannalle, lähelle Köhniön asuinaluetta, joka on osa Kypärämäen kaupunginosaa. Kypärämäki perustettiin Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksynnällä vuonna 1940 kesäkuussa. Nykyisen Kypärämäen kaupunginosan maa-alue kuului lähes kokonaisuudessaan kaupungin alueeseen jo Jyväskylän kaupungin syntyessä vuonna 1837.

Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan, joka kauempaa katsottuna on muistuttanut valtavaa päähinettä.”

Kypärämäen ja Köhniön alueet toimivat 1700 ja 1800 -luvuilla kaupunkilaisten laidun- ja kaskimaina. Kaskeamista tosin haittasivat metsäalueen mäet, kivinen maasto ja suot. Siltikin kaupunkilaisille Kypärämäen takamaat tarjosivat mahdollisuuden kaskiviljelyn ja karjanhoidon pienimuotoiseen harjoittamiseen varsinaisen elinkeinon rinnalla. Kaskeamista harjoitettiin Köhniöjärven ympäristössä sekä Rimminkorpea ja -suota ympäröivissä metsissä ainakin 1860-luvulle asti.

Köhniönjärven ja Laajavuoren välillä oli järeää metsikköä, upottavia rämeitä ja Köhniön korpimetsää. Korpimetsän raivaaminen aloitettiin kesällä 1948, kun Valtion metallitehdas, sittemmin Jyväskylän Valmetin Rautpohjan tehdas otti kevään 1948 aikana yhteyttä Jyväskylän kaupungin hallitukseen omakotialueen hankkimiseksi tehtaan työntekijöille. Uuden asuinalueen asemakaava ja tonttijaon yhteydessä kesällä 1940 Kypärämäki muistutti tulevien kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaista metsäkaupunkia, luonnonläheistä aluetta, joka oli eristetty teollisuus ja liikennealueista.

”Kypärämäen ja Köhniön omakotialueet on nykyisellään määritelty Keski- Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. ”

lataus
Jyväskylään pudotetun palopommin kuoret

Könkkölä mainitaan toisen kerran torppari ja vaihdemies Johan Lintisen yhteydessä ennen toista maailmansotaa. Torppari Lintinen vuokrasi ja viljeli Mustamäen tilaa vuonna 1941, jolla Könkkölän torppa sijaitsi. Vuonna 1941 Lintinen ei vastoin toivettaan saanut korkeimman oikeuden päätöksellä lupaa lunastaa torppaa omakseen. Torppari sai kaupunginhallitukselta muuttoaikaa vuoden 1943 maaliskuuhun. Lintinen ei pystynyt toteuttamaan muuttoa irtisanomispäivämäärään mennessä, joten kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä hänen sallittiin asua Könkkölän torpassa vuokravapaasti aina vuoden 1943 loppuun. Edelleen 1943 jälkeen kaupunginhallitus ei halunnut pakkotoimenpitein häätää Lintistä pois vaan salli hänen asua ja viljellä ympärillä olevia peltoja vuosittain määrättävää vuokraa vastaan. Torppari ja vaihdemies Lintinen asutti Könkkölän torppaa vielä runsaat seitsemän vuotta aina vuoteen 1948 loppuun.

Vuonna 1912 ilmestyneessä Jyväskylän seudun matkaoppaassa mainitaan Könkkölän torppa ensimmäistä kertaa:”..Köhniöjärven rannalla ..on Könkkölän torppa. Harmaine somaan sikermään järjestettyine asuin-, karja-, ja talousrakennuksineen, tuon kauniin metsäjärven rannalla on tämä torppa tyypillinen kuva keskisuomalaisen takamaa-eläjän idyllisestä pienkodista.”

Korkeimman oikeuden päätöksen tultua voimaan vuonna 1941 koskien Könkkölän torpan lunastusoikeutta, anoi Jyväskylän kunnantyöläisten ammattiosasto 20.9.1940 päivätyssä kirjeessä kaupunginhallitukselta kesäkodin rakentamispaikkaa. Kaupunginvaltuusto käsitteli anomuksen 24.1.1941 pidetyssä kokouksessa ja päätti vuokravapaasti luovuttaa tarkoitukseen kymmenen vuoden ajaksi 1200 neliömetrin suuruisen tontin Köhniönjärven ja Vesangan maantien väliseltä alueelta, nykyisen Könkkölän naistensaunan tienoilta. Kesällä 1941 alkoi sota, joka esti ammattiosastolta kesäkodin rakentamisen ja vuokrasopimuskin jäi tekemättä.

Muutaman vaiherikkaan vuoden jälkeen Jyväskylän kaupunginvaltuusto lopulta luovutti Könkkölän uusille omistajille 27.5.1947. Alue, vuoden 1940 anomukseen verrattuna, oli kasvanut 1200 neliömetristä 4,25 hehtaariin. Könkkölän tilukset siirtyivät kokonaisuudessaan tuon ajan ammattijärjestöille yhteishallittaviksi: Jkl:n Kunnantyöläisten ammattiosasto ry, Jkl:n kaupungin viran- ja toimenhaltijat ry sekä Jkl:n kunnallisvirkamiesyhdistys ry. Edellä mainittujen yhdistysten ja ammattijärjestöjen jäsenet ottivat Könkkölän alueen virkistäytymis- ja vapaa-ajan viettopaikakseen. Könkölässä alkoivat rakennustyöt välittömästi 27.5.1947 jälkeen.

lataus (1)
Roskakärryjä käytettiin Jyväskylän kauppatorin siistimisessä

 

Mikä on könkkölätoimikunta ja kuka onkaan kotiseutuneuvos Taito Mörk?

Könkkölätoimikunnan merkitys selviää vähintäänkin tämän kesä aikana blogi postauksen yhteydessä, kun Könkkölän ”historian havinaa” sarja jatkuu osalla 2: Könkkölätoimikunta.

Taito Mörkin nimen merkitys on mahdollista selvittää Keski-Suomen museon Jyväskylän kunnallistekniikan museolla. Museon ovet aukeavat kello 11.00 ja museo-oppaina toimivat Green Care -keskus Könkkölä ry:n Polku-valmennuksen ja Tapahtuma- ja media-tiimin jäsenet. Museo on avoinna kesä- ja heinäkuussa 2018 joka keskiviikko klo: 11.-15.00 ja erikseen tilattavina aikoina sopimuksen mukaan.

Tiedustelut: Keski-Suomen museo p. 014 266 4346 ja erikseen sovittavat opastukset Satu Suur-Uski 050 356 9514.
http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/museot/kunnallistekniikan_museo

Tervetuloa tutustumaan kesällä 2018 museoon ja Könkkölän Green Care -toimintakeskukseen!

Kirjoittanut Heta Kopra

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s