Könkkölän tilan historia osa 2: Könkkölän tila

Tämä on Könkkölän tilan kolmiosaisen ”Historian havinaa” -blogisarjan toinen osa, joka esittelee Könkkölän pihapiirin ensimmäisten rakennustöiden vaiheita.

Jyväskylän kaupunki luovutti Könkkölän tilan sen uusille omistajille toukokuussa 1947. Yhdistysten ja ammattijärjestöjen jäsenet olivat hankkineet Könkkölän alueen virkistäytymis- ja vapaa-ajan viettopaikakseen.

Könkkölän tilan rakennustyöt alkoivat talkoovoimin tien tekemisellä Vesangantieltä nykyisen rantasaunan luo. Alkuperäisen tieuran erottaa edelleen maastosta Könkkölän pihapiirissä. Vanha tiepohjan pätkä laskeutuu Vesangantieltä nykyisen Lumo-polun alkuun. Tietyöt, kuten kantojen ja kivien raivaus, tehtiin valtaosin käsin niin kuin monilla muillakin sen ajan rakennustyömailla, koska työkoneita oli harvakseltaan käytössä. Isoimpia kiviä räjäytettiin ja soraa kuskattiin tietä varten kuorma-autolla sorakuopalta.

***

Könkkölätoimikunta hoiti Könkkölän hallintoa ja juoksevia asioita helmikuusta 1948 aina vuoteen 2015 asti.

***

Tien valmistuttua ajokuntoon aloitettiin miesten saunan perustusten kaivu ja sokkelin teko. Miesten sauna rakennettiin historian saatossa peräti kahteen kertaan. Alkuperäinen miesten sauna valmistui lokakuun lopulla vuonna 1947. Heinäkuussa 1960 salamaniskusta alkunsa saanut tulipalo vaurioitti saunaa, mutta varsinaisesti sauna paloi perustuksiaan myöten kesäkuussa 1975. Palon syyksi todettiin kovasta käytöstä aiheutunut ylikuumeneminen. Uusi sauna, nykyisin rantasaunana tunnettu, rakennettiin kaupungin kustantamana vielä samana kesänä.

Myös naiset saivat oman saunansa kevättalvella 1948. Sekä miesten että naisten saunat rakennettiin hirrestä. Jyväskylän kaupunki lahjoitti Kunnantyöläisten ammattiosastolle 1500 metriä hirttä ja kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa piirsi ja suunnitteli molemmat saunarakennukset.

Miesten saunan eteen rakennettiin uimalaituri vuonna 1953, joka purettiin ja rakennettiin uudestaan kaupungin toimesta vuonna 1969. Rantaan rakennettiin myös venetalas, jonka piirsi talorakennusosastolla rakennusmestari Lauri Vasama kaupungin keskusvaraston johtajan Taito Mörkin antaman luonnoksen pohjalta. Venetalaan katto katettiin alunperin päreillä mutta uusittiin vuonna 1974 huopalevyllä.

Könkkölän tilan toiseksi suurin rakennus, höyryjyräntalli, siirrettiin Könkkölään vuonna 1947 silloisen Lutakon sähkölaitoksen alueelta. Tallirakennus toimi 1940-luvulla ensimmäisinä kesinä mm. oleskelusuojana, varastona sekä kokoontumis- ja yöpymispaikkana.

***

Könkkölän tilan päärakennus rakennettiin talkootyöllä vuonna 1949.

***

Könkkölän tilan päärakennuksen rakennuspiirustukset laati kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa. Päärakennuksen rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa vuonna 1949. Harjannostajaisia vietettiin jo toukokuussa ja päärakennus valmistui marraskuun 1949 loppuun mennessä. Rakentaminen tapahtui edelleen talkoilla, Könkkölä toimikunnan toimintakertomuksen mukaan kahtena iltana viikossa eli keskiviikkoisin ja torstaisin.

Päärakennuksen sokkelikivet saatiin puretusta Rantapuiston paviljongista. Hirret olivat alunperin sahattu Kypärämäen koulun rakentamista varten, mutta ne päätyivätkin Könkkölän tilan päärakennuksen seinähirsiksi kaupungin valtuuston myöntämien määrärahojen avustuksella silloiselta kaupungin Sahantilin varastolta. Sähkölinja vedettiin syksyllä 1949 Kypärämäestä Rimminsuolle ja sieltä edelleen Könkkölään.

Könkkölän kolmiosainen ”Historian havinaa” -blogisarja jatkuu osalla 3: Kunnallistekniikan museo. Osa 3 julkaistaan elokuun 2020 alussa.

Könkkölän tilan kolmiosaisen ”Historian havinaa” -blogisarjan kirjoittaja on luonto-, ympäristö- ja sosiaali- ja terveysyhdistysten aktiivi ja aktivisti sekä vapaaehtoistoimija Heta Kopra.

Könkkölän tilan historia osa 1: Köhniön korpimetsät

Keski-Suomen museon ylläpitämä Jyväskylän kunnallistekniikan museo Könkkölän tilan pihapiirissä ei ole valitettavasti auki kesällä 2020. Tästä johtuen haluamme tarjota kaikille Könkkölän tilan Omenapuunjuurella-blogin lukijoille kolmiosaisen Könkkölän ”Historian havinaa” -blogisarjan, joka käy lävitse Könkkölän tilan synnyinhistoriaa aina Köhniön korpimetsistä Jyväskylän Kunnallistekniikan museon perustamiseen asti.

Kuva 1: ”Olipa kerran.. ja kauan sitten.. Jyväääskylässä Köhniön alueen korpimetsät.”

Köhniön korpimetsät toimivat 1700- ja 1800-luvuilla kaupunkilaisten laidun- ja kaskimaina. Kaskeamista tosin haittasivat metsäalueen mäet, kivinen maasto ja suot. Siltikin Kypärämäen takamaat tarjosivat mahdollisuuden kaskiviljelyn ja karjanhoidon pienimuotoiseen harjoittamiseen kaupunkilaisten varsinaisen elinkeinon rinnalla. Kaskeamista harjoitettiin Köhniöjärven ympäristössä sekä Rimminkorpea ja -suota ympäröivissä metsissä ainakin 1860-luvulle asti. Edellä mainittu alue vastaa nykyisin suurinpiirtein Killerin raviradan, Kortemäen asuinalueen ja Laajavuoren laitamille ulottuvia maisemia. Köhniönjärven ja Laajavuoren välillä oli vielä 1700- ja 1800-luvuilla järeää metsikköä, upottavia rämeitä ja Köhniön korpimetsää.

Kaksituhattaluvun Green Care -keskus Könkkölä ry:n Könkkölän tila asettuu Köhniönjärven rannalle, lähelle Köhniön asuinaluetta, joka on osa Kypärämäen kaupunginosaa. Kypärämäen kaupunginosa perustettiin Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksynnällä vuonna 1940 kesäkuussa. Nykyisen Kypärämäen maa-alue kuului lähes kokonaisuudessaan kaupungin alueeseen jo Jyväskylän kaupungin syntyessä vuonna 1837.

Köhniön alueen korpimetsien raivaaminen aloitettiin kesällä 1948, kun Valtion metallitehdas, sittemmin Jyväskylän Valmetin Rautpohjan tehdas otti kevään 1948 aikana yhteyttä Jyväskylän kaupungin hallitukseen omakotialueen perustamiseksi tehtaan työntekijöille. Uuden asuinalueen asemakaava ja tonttijaon yhteydessä kesällä 1940 Kypärämäki muistutti tulevien kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaista metsäkaupunkia, luonnonläheistä aluetta, joka oli eristetty teollisuus ja liikennealueista.

Samoihin korpimetsän maisemiin alkoi rakentumaan myös tuleva Jyväskylän kaupungin työntekijöiden kesäkoti. Jyväskylän kaupunginvaltuusto luovutti Könkkölän sen uusille omistajille 27.5.1947 ja rakennustyöt alkoivat välittömästi.

Nykyisen Könkkölän tilan rakennusvaiheisiin tutustutaan osassa 2: Könkkölän tila, mutta palataanpa vielä tällä erää takaisin Köhniönjärven rannoille 1900-luvun alkupuolelle.

***

Könkkölän torppaa, silloista Mustamäen tilaa asutti torppari ja vaihdemies Johan Lintinen 1940-luvulla.

***

Kuva 2: Kaksituhattaluvun Green Care keskus Könkkölä ry:n Könkkölän tila sijaitsee edelleen samoilla sijoillaan Köhniönjärven rannalla, Vesangantien varrella.

Vuonna 1912 ilmestyneessä Jyväskylän seudun matkaoppaassa mainitaan Könkkölän torppa ensimmäistä kertaa: ”..Köhniöjärven rannalla ..on Könkkölän torppa. Harmaine somaan sikermään järjestettyine asuin-, karja-, ja talousrakennuksineen, tuon kauniin metsäjärven rannalla on tämä torppa tyypillinen kuva keskisuomalaisen takamaa-eläjän idyllisestä pienkodista.”

Sittemmin Könkkölän torppaa mainitaan asuttaneen torppari ja vaihdemies Johan Lintinen ennen toista maailmansotaa. Torppari Lintinen vuokrasi ja viljeli silloista Mustamäen tilaa vuonna 1941, jolla Könkkölän torppa tuolloin sijaitsi. Vuonna 1941 Lintinen kaavaili torppaa omaksi mutta ei vastoin toivettaan saanut korkeimman oikeuden päätöksellä lupaa lunastaa torppaa itselleen. Lunastusoikeuden rauettua Torppari sai Jyväskylän kaupunginhallitukselta muuttoaikaa pois torpasta vuoden 1943 maaliskuuhun asti. Lintinen ei pystynyt toteuttamaan muuttoa irtisanomispäivämäärään mennessä, joten kaupunginvaltuuston tekemällä päätöksellä hänen sallittiin asua Könkkölän torpassa vuokravapaasti aina vuoden 1943 loppuun. Edelleen 1943 jälkeen kaupunginhallitus ei halunnut pakkotoimenpitein häätää Lintistä pois vaan salli hänen asua ja viljellä ympärillä olevia peltoja vuosittain määrättävää vuokraa vastaan. Torppari ja vaihdemies Lintinen asutti Könkkölän torppaa vielä runsaat seitsemän vuotta aina vuoteen 1948 loppuun, kunnes hän kaupunginvaltuuston suostumuksella otti tilan rakennukset mukaansa sekä lisäksi muuttokustannusten korvauksena 300 000 Suomen markkaa.

Jo vuotta ennen, torppari Lintisen haikaileman lunastusoikeuden rauettua, anoi Jyväskylän kunnantyöläisten ammattiosasto syyskuun 20. 1940 päivätyssä kirjeessä Jyväskylän kaupunginhallitukselta kesäkodin rakentamispaikkaa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli anomuksen tammikuun 24. 1941 pidetyssä kokouksessa ja päätti vuokravapaasti luovuttaa kunnantyöläisten ammattiosastolle tarkoitukseen kymmenen vuoden ajaksi 1200 neliömetrin suuruisen tontin Köhniönjärven ja Vesangan maantien väliseltä alueelta, nykyisen Könkkölän tilan hirsisaunan tienoilta. Kesällä 1941 Suomen talvisodan etenemisen myötä ammattiosaston kesäkodin rakentaminen estyi ja vuokrasopimus jäi tekemättä vielä tuossa vaiheessa.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto luovutti Könkkölän tilan alueen sen uusille omistajille toukokuun 27. päivä vuonna 1947. Syntymässä olevan Könkkölän tilan alue oli vuoden 1940 anomukseen verrattuna kasvanut 1200 neliömetristä 4,25 hehtaariin. Könkkölän tilukset siirtyivät kokonaisuudessaan tuon ajan ammattijärjestöille yhteishallittaviksi: Jyväskylän Kunnantyöläisten ammattiosasto ry:lle, Jyväskylän kaupungin viran- ja toimenhaltijat ry:lle sekä Jyväskylän kunnallisvirkamiesyhdistys ry:lle. Edellä mainittujen yhdistysten ja ammattijärjestöjen jäsenet ottivat Könkkölän alueen virkistäytymis- ja vapaa-ajan viettopaikakseen.

***

Jyväskylän kaupunginvaltuusto luovutti Könkkölän tilan sen uusille omistajille 27. toukokuuta 1947.

***

Könkkölän tilalla alkoivat rakennustyöt talkoovoimin välittömästi toukokuussa 1947. Sotavuosia seurasi tarvikkeiden säännöstely, jonka johdosta edes perustarvikkeita ei ollut aina riittävästi saatavilla. Valtaosa rakennustyöstä oli tehtävä omin voimin lapiolla, kirveellä ja rautakangella, ilman koneiden apua. Könkkölän rakentamisen yhteydessä talkoolaisina oli monen alan ammattilaisia Jyväskylän kaupungin työntekijöiden kautta, joten esimerkiksi sähkötyöt ja muuraaminen teetätettiin toki aina alan ammattilaisilla. Monella oli myös sotavuosien jälkeen oman talon rakennus käynnissä, joten työläisillä piti kiirettä töiden, oman talon, kenties vielä naapuriavun ja Könkkölän tulevan kesäkodin rakentamisen myötä. Talkoohenki oli vireimmillään paitsi Könkkölässä myös kansakunnan kesken.

Kuva 3: Könkkölänkin tilan rakennustöitä tehtiin pitkälti talkoohengen voimin lapiolla, kirveellä ja rautakangella, ilman koneiden apua.

Könkkölän kolmiosainen ”Historian havinaa” -blogisarja jatkuu osassa 2, otsikolla Könkkölän tila. Osa 2 julkaistaan heinäkuun 2020 puolessavälissä.

Könkkölän tilan kolmiosaisen ”Historian havinaa” -blogisarjan kirjoittaja on luonto-, ympäristö- ja sosiaali- ja terveysyhdistysten aktiivi ja aktivisti sekä vapaaehtoistoimija Heta Kopra.