Luonto mahdollistaa toimintaa

Opiskelen toimintaterapeutiksi, ja olin harjoittelussa Könkkölässä kesän 2019. Olen päässyt mukaan monenlaiseen hommaan. Erityisen mielenkiintoista minulle on ollut oppia siitä, miten Könkkölässä hyödynnetään luontoa toiminnan mahdollistamiseen.
Toimintaterapeutteja kiinnostaa, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen toimintaan. Mikä onnistuu, mikä ei, ja mikä onnistumiseen vaikuttaa? Yksi toimintaterapiassa käytettyjä malleja, jonka avulla toiminnallisuutta voidaan hahmottaa, on nimeltään Inhimillisen toiminnan malli.

IMG_20180528_141746
Tämän mallin mukaan ihmisen toimintaan vaikuttavat hänen kykyjensä lisäksi tahto, tottumus ja ympäristö. Näiden kaikkien on oltava tasapainossa, jotta toiminta, esimerkiksi työssä käyminen, onnistuu.
Inhimillisen toiminnan mallissa tärkeitä ovat myös ihmisen roolit. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi roolia työntekijänä, ystävänä tai opiskelijana. Kuntouttava työtoiminta tarjoaa mahdollisuuden ottaa itselleen uudenlaisia rooleja yhteisön jäsenenä. Uudessa ympäristössä ja porukassa voi löytää itsestään uusia puolia.

IMG_6487
Mallissa korostetaan ihmisen tapojen ja motivaation merkitystä toiminnan onnistumiselle. Tekemisen on oltava riittävän mielenkiintoista ja haastavaa, jotta siihen on helppo sitoutua. Ja vaikka homma olisi itselle sopivaa, uudessa tilanteessa toimiminen voi silti olla rankkaa. Joskus omat tottumukset ovat pajan alkaessa sellaiset, että ne hankaloittavat toimintaan osallistumista. Ehkä pajalainen ei ole tottunut heräämään aikaisin tai siitä on kauan, kun hän on viimeksi toiminut ryhmän osana.
Omien tapojen ja roolien tarkasteleminen ja muuttaminen on työlästä ja vie voimia. Silloin on erityisen tärkeää, että muut toimintaan vaikuttavat osa-alueet ovat kunnossa, eivätkä vaikeuta tekemistä entisestään. Ympäristön on oltava toimintaan sopiva.
Könkkölän työpajoilla ympäristö onkin tärkeässä osassa. Työpajat hyödyntävät luontoa ja toiminta tapahtuu mahdollisuuksien mukaan ulkona. Luonnossa tekeminen tutkitusti elvyttää ja virkistää. Luonto aktivoi kaikkia aisteja, eikä luonnossa toimiminen väsytä samalla tavalla kuin esimerkiksi toimistossa työskentely.

IMG_20180808_110340
Myös sosiaalinen ympäristö on tärkeä ottaa huomioon. Könkkölä on pieni ja leppoisa yhteisö, jossa ihmiset kohtaavat toisiaan luontevasti. Täällä pääsee syntymään kiireettömiä keskusteluja pajalaisten ja ohjaajien kesken. Myös luonto luo henkistä ja fyysistä väljyyttä; oman tilan ottaminen onnistuu tarvittaessa. Keskusteluja voi käydä luontopolulla kävellen, ja laiturin nokassa istuessa ajatuksille on tilaa.

Aleksi Eskola, toimintaterapeuttiopiskelija

Mainokset

Museosta ja muusta mukavasta

 

Kunnallistekniikan museo on Könkkölän tilalla osoitteessa Vesangantie 37. Se esittelee kaupungin laajenemiseen, katujen rakentamiseen, viemäreiden puhdistukseen, pelastustoimeen, metsänraivaukseen ja hyvin erilaisiin huoltotoimenpiteisiin tarvittavaa välineistöä ja laitteistoa sekä koneita. Museo kertoo yli sadan vuoden tarinaa Jyväskylän kaupungin kehityksestä. Pienestä alueesta, jonka reilun tuhannen hehtaarin metsissä on karja saanut vaellella rauhassa, on kehittynyt yli sadantuhannen asukkaan moderni kaupunki, jonka toimimisen perusrakenteita, palveluita, asumista, viheralueita ja yleistä viihtyvyyttä ylläpidetään ja kehitetään säännöllisesti.

IMG_20190610_124357__01

Taito Mörk oli kaupungilla töissä ja hän sai ajatuksen alkaa kerätä kunnallistekniikkaan liittyvää esineistöä ja kojeita sekä koneita. Aluksi häntä pidettiin vain romukasan kerääjänä, mutta siitä tulikin kokoelma, jonka kasvamista alkoivat Taiton ympärillä olevat ihmiset tukea. Pitkän prosessin jälkeen esineistöstä tuli museo, jonka perusidea on outo, absurdikin. Kuka haluaisi saada nautintoa lapioiden, jakoavaimien, sahojen, kirveiden, silitysrautojen, poranterien, betonisekoittimien tai hätäpuhelimien katselemisesta? Kun niihin ei saa edes koskea. Esineisiin liittyy kuitenkin kertomuksia ja muistikuvia, joihin monet voivat samaistua. Osa esineistä ja koneista ovat varsin tuttuja tavallisellekin ihmiselle ja ne luovat yhteyden menneisyyteen. Menneisyyden muistaminen voi olla arvokasta itsessään.

Taito Mörk

Taito Mörk

Museon tilat ovat myös osa historiaa. Museo koostuu neljästä rakennuksesta, joista ensimmäinen on vilja-aitta. Monet pitävät siitä valtavasti ja uskoisin sen johtuvan rakennuksen esteettisesti miellyttävästä ulkomuodosta. Hirsirakennus tuplaovineen, ovikatoksineen ja koristeellisine puuelementteineen on monille mieleen. Vilja-aitta on siis vanha ja kaunis. Sen katselu saa jotkut nostalgiselle tuulelle. Konehalli on jo modernimpi Taito mörkin suunnittelema tila, jossa on isojakin koneita, kuten vanhanaikainen enimmäkseen puinen ja pääosin mekaaninen paalujuntta. Alueella ovat myös työnjohtajan ja työntekijöiden taukotuvat. Sisällä on paljon vanhaa, kumisaappaista kuulosuojaimiin ja pulloista kirjoihin.

 

Museo on ollut menestys, koska vieraita kävi 20 päivässä 211. Museolla on ollut heinäkuussa 2019 mahdollisesti enemmän asiakkaita kuin useampana aiempana vuonna yhteensä. Osa ihmisistä on saapunut paikalle aivan sattumalta, osa Keskisuomalaisen jutun vuoksi ja osa on etsiskellyt aluksi Könkkölän tilan kesäkahvilaa. Museosta ja kahvilasta on muodostunut kotoisa miljöö. Lisäksi meillä oli ilo ottaa vastaan ja kuulla ikään kuin elävää historia, koska osa vieraista tunsi kokoelman koonneen Taito Mörkin tai oli ollut kaupungilla töissä. Lisäksi eräänä kohokohtana voisin mainita, että Taito Mörkin leski Aino kävi museolla. Tämä hyvin vireä hieman yli 90-vuotias lahjoitti museolle kuvan Taito Mörkistä ja taulun Lauri Ilta-Ahon kynäilemästä Könkkölän laulusta. Kävi myös niin, että Könkkölän tilalla jonkin aikaa pyörinyt ruskea nahkasalkku osoittautui Taito Mörkin  työsalkuksi, jonka Aino tunnisti heti.

Perjantai 02.08.2019, viimeinen aukiolopäivä. Ajatukset suuntaavat jo muualle ja museon tulevaisuus askarruttaa. Krakovassa on toinen kunnallistekniikan museo. Tekisimmekö heidän kanssaan yhteistyötä? Mikä on tällaisen aikakapselin merkitys? Voidaanko museon mainontaa lisätä tai liittää museon teema- ja tapahtumapäiviä, jotka keskittyvät yhteen osa-alueeseen Jyväskylän historiasta? Vaihtoehtoja on.

IMG-20190806-WA0000

Museokokemukseni on ollut varsin rikas. Säänvaihtelut eivät ole haitanneet toimintaa. On ollut ilo ottaa vastaan ihmisiä, jutella heidän kanssaan ja kuunnella kertomuksia. Museo ei ole ollut pysähtynyt paikka, johon vieras tulee, katsoo aikansa ja lähtee huomaamattomasti pois vaan se on ollut jotain enemmän. Voi olla, että museon kytkeytyminen niin vahvasti menneisyyteen antaa sille aivan omanlaisensa luonteen, joka on ihmisille mieleen. Tietysti on niitä, jotka haluavat olla itsekseen ja heille annetaan se mahdollisuus. Jokainen kulkee omalla tavallaan.

Mikko Nevalainen

My experience at Könkkölä

My experience at Könkkölä can be described only by positive feelings.

I had been informed about places like that the last two or three years but I never imagined myself in one of these. The experience itself as a whole exceeded my expectations.

17

Never thought of producing creative integration work in a place surrounded by nature. Furthermore, I can be certain that it is the first time I have been working in an environment where personal space, peace and cooperation are thriving. These combined made me want to demonstrate the best of myself and skills. One of the challenges that appeared was to be able to moderate the integration (culture and language) process according to the needs of the group and the place. The group was on the first month of integration in Finland. That meant that everything was new to them and we were the ones who were the guides through the first stage of the acculturation shock.

16d

Another challenge, was to explain basic culturally different things that we do not even think of because we learn them from a young age. These could be, for instance, manners in the workplace or not littering the environment that surrounds us. Nevertheless, throughout their time at the farm they learned a lot of things about language, culture and work behavior which will be of importance in their future life in Finland. However, I strongly believe that nothing would have been that much achievable without the good communication of our coordinating team. We were four individuals with different personalities and discipline backgrounds that managed to be flexible and on times of crisis we proved skills of professionalism and team work.

 

To sum up, this project gave me the opportunity to offer my services and knowledge to help people in need, it expanded my horizons, it made me a better professional and it helped me discover parts of myself that I did not know I have. I believe that this work experience at Könkkölä is something that I will carry and treasure on my next professional steps.

Elektra Solidaki

Harjoittelu Könkkölässä

Olen eläinihminen ja opiskelen kuntoutuksen ohjaajaksi. Oman eläinharrastukseni vuoksi kiinnostuin harjoittelupaikkaa miettiessäni Green Care -keskus Könkkölästä. Siinä kiinnostuessani en edes hoksannut, miten mukava paikka oikeasti onkaan kyseessä! Pääsin maaliskuun alussa harjoittelijana mukaan Eläintyötiimiin, joka myöhemmin keväällä sulautui yhteen Fauna-pajan kanssa.

20190313_085818(0)

Eläintyötiimi keskittyi erityisesti tutkiskelemaan eläinavusteisia menetelmiä ja tätä kautta sainkin hyvin laajasti otantaa myös siitä, millaisissa ammattiryhmissä eläinavusteisia työmenetelmiä pystytään tällä hetkellä ja ehkä tulevaisuudessa hyödyntämään. Eläinten eettinen kohtelu ja hyvinvointi ovat Könkkölässä tärkeässä roolissa, joten yhdessä tiimiläisten kanssa tarkastelimme eläinavusteisuutta paljon myös tästä näkökulmasta käsin. Käytännössä pääsimme myös kouluttamaan koiria positiivisen vahvistamisen kautta, toteuttamaan pentuhuonetta kouluun ja päiväkotiin, sekä tekemään virkistysvierailuja eri kohteisiin eläinten kanssa.

Fauna-pajan keskiössä oli eläimistä huolehtiminen. Faunan mukana kulkiessani pääsin tutustumaan erityisesti siihen, kuinka fyysistä työtä eläinten hoitaminen onkaan. Itse olen tehnyt vuosikausia mm. toimistotyötä tietokoneen ääressä, johon maatilavierailut lannanluonteineen toivat mukavaa ja ehkä kaivattuakin vertailukohtaa. Faunalla teimme paljon myös suunnittelu- ja kunnostustyötä kesällä saapuvia eläinvieraita varten.

20190425_135334

Koska harjoittelujaksoni viimeinen kuukausi osui varsin otollisesti myös parhaaseen yrttien keruuaikaan, opin hirvittävän paljon myös näistä. Kuinka kiehtovaa vanha perimätieto voikaan olla. Meillä kasvaa aivan valtavasti ruokaa ulkona kesäisin! Opiskelimme yrttien ulkonäköä ja ominaisuuksia, fermentoimme, sekä maistelimme omavalmisteista, metsän makuista yrttiteetä. Havaitsin pienen yrtti-intoilijan minussa päässeen valloilleen viimeistään siinä vaiheessa, kun erään Könkkölä-päivän jälkeen löysin itseni paistelemasta pannulla maitohorsmaa.

20190523_115155

Harjoittelujaksoni alkoi talvella ja se loppuu kesään. Sain seurata, kuinka lumi ja jää sulivat ja valkoinen maisema vaihtui vähitellen ihanaksi kesärannaksi. Talviaamuni alkoivat monesti takkatulen ääressä kahvikupposen kanssa ihanasti lämmitellen, kun taas keväämmällä hain monesti alkusysäyksen päivääni järven ulapalle tuijotellen. Aikani Könkkölässä on ollut aivan mahtavaa ja pajalaiset ja ohjaajat valtavan mukavia. Ollaan tehty paljon, keskusteltu paljon, välillä juteltu asiasta ja välillä asian vierestä. Koen, että Könkkölän aika on antanut minulle aivan hirveästi. (Siis hei, kuinka monessa SOTE-alan harjoittelupaikassa voi muka päästä esim. taluttamaan aasia…? 😉 ) Sain myös innostuskipinän Green Care -opintojen suorittamiseen. Uskon vahvasti, että luonnolla ja eläimillä on aivan huikeita vaikutuksia ihmisiin. Minuun niillä ainakin on.

IMG_20190515_114841_362

Ihanaa kesän jatkoa te mahtavat tyypit, nähdään taas!

 

Power of Positivity -koulutus Irlannissa

Osallistuin 29.4-3.5 Power of Positivity -koulutukseen Irlannissa. Koulutus pidettiin kauniissa maisemissa Wicklow -vuoristossa ja yhtenä päivänä vierailimme Brayn kaupungissa Irlannin rannikolla. Koulutus oli Erasmus + Youth in Action ohjelman koulutus ja suunnattu eurooppalaisille nuorisotyöntekijöille. Könkkölä on työpajatoimijana osa suomalaista nuorisotoimintaa, koska asiakkaistamme iso osa on nuoria aikuisia työttömiä. Koulutuksen matkakulut maksoi siten Opetushallitus ja koulutuksen kulut esim. majoituksen ja ruokailut maksoi Irlannin järjestävä taho. Osallistujia koulutukseen oli 25 Irlannista, Suomesta, Sloveniasta, Kreikasta, Italiasta, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta.

irlanti1

 

Power of Positivity -koulutuksen tavoitteena oli käsitellä osallistujien kanssa erityisesti Irlannin ja Suomen mielenterveyden edistämistyötä esimerkkien ja toiminnallisten tehtävien kautta. Kurssin kouluttajat tulivat Irlannista ja Suomesta. Koulutuksessa esiteltiin ja mietittiin yhteisiä toimintatapoja toimia nuorisotyössä siten, että se tukee hyvän mielenterveyden toteutumista. Mietimme ja harjoittelimme myös keinoja, jotka vahvistavat ja suojaavat hyvin mielenterveyden muodostumista. Yhdessä totesimme, että mielenterveyden edistämisellä voi olla yhteisön positiivisen mielenterveyden lisäämisen kautta myös mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä vaikutus.

Yhtenä teemana oli myös leimaamisen poistaminen mielenterveyden ympäriltä. Kaikilla ihmisillä on mielenterveys, jota voi vahvistaa ja tukea. Mielestäni parasta koulutuksessa oli, että paneuduimme myös nuorisotyötä tekevien omaan mielenterveyden ylläpitämiseen. Koulutuspaikan kauneus, mahtava ruoka ja syrjäinen sijainti tukivat kaikki koulutusta ja mahdollistivat rauhoittumisen ja rentoutumisen neljän päivän aikana. Huonot verkkoyhteydet pitivät vielä huolen, että väkisin tuli some-taukoa ja oli keskusteltava paikan päällä uusien tuttavuuksien kanssa.

 

Saimme mielenkiintoiset esittelyt paikallisista mielenterveyttä edistävistä projekteista ja Brayn kaupungissa vierailimme nuorisotilassa ja kuulimme paikallisesta nuorisotoiminnasta. Uudet tuttavuudet innoittivat solmimaan uusia kumppanuussuhteita ja kuulin lisää muista innostavista Erasmus + yhteistyöohjelmista ja koulutuksista.

IMG-20190503-WA0061

Koulutuspaikka Kippure -tila oli vaikuttavissa vuoristomaisemissa, jossa oli hienot ulkoilumahdollisuudet. Tilalla oli poneja ja lampaita ja kaikenlaisia erilaisia aktiviteettejä kuten seinäkiipeilyä tai frisbeegolfia. Kippure -tila onkin kauneutensa vuoksi todella suosittu paikka järjestää häitä. Tämä koulutus oli kaikin puolin onnistunut ja toi paljon lisää intoa omaan työhöni ja ideoita mitä ottaa mukaan omaan valmennukseeni.

Anna Rimppi
Green Care -toiminnankehittäjä

Experience Könkkölä Farm

Before I came to Finland, I didn’t know what to expect at my internship. I didn’t know the target group I had to work with, I didn’t know how I had to go there and I didn’t know who were able to speak English.

My mentor placed me at this internship because I had experience with working on a care farm. I tried to look on the website to get some information but that was kind of hard to find. The only thing I understood is that they were working with unemployed people.

At my first day my tutor teachers from Finland came with me to show me the place and to get to know the place themselves. I met Anna right away and got into the car with her to go to another place with some animals. From this moment on I got to know the co-workers/participants a little bit, but it was hard because not everyone was able to speak English. But Anna explained some things to me, so I got to know what to expect the next upcoming weeks. I was joining the Fauna-team.

During the rest of my internship we went to a couple of farms where we worked for the farmer, the farmer told us something about the farm and we got to see the animals. I really enjoyed those days because everyone was excited to be there and we saw a lot of different places. Other days I stayed at the Könkkölä Farm itself and the things I did here depended on the day and the things that needed to be done.

image010

One day I joined some kind of therapy with two participants, what was really interesting. I also did some gardening a couple of days and one day of cleaning. Last Wednesday we had a summer opening at Könkkölä where I was taking pictures for them, it was really nice to see everyone doing those little activities and taking care of the animals together. I also organized one crafting activity myself where everyone could draw on a plate of cup in delftsblauw, this is something a lot of Dutch people have in their houses.

One week of my internship I was at an international course from Erasmus+ together with Pauliina. I met a lot of people from all over Europe and we got so many information about youth unemployment and some inspirational presentations from different people/organizations. We also visited some places together which were pretty amazing to see!

I think I’ve learned a lot because this internship is different from the internships I did in The Netherlands. At my internship in The Netherlands I always stay at one place and we have the same schedule every week. Every participant has his own goals to reach and get some help to achieve those goals. The participants don’t have to be unemployed to be there, most of them have some mental issues or need help to get a working rhythm.

image009

Here at Könkkölä I’ve learned new methods and some kinds of therapy. I think they have a lot of creative ways to do therapy and this could make it easier for the participants to speak about their issues or the things they want to achieve.

Now that I’m here for almost 6 weeks a lot of participants tried to communicate with me, even tough some off them find it pretty hard to speak English. I really enjoyed staying with all of you during my visit to Finland and wish you good luck in the future. Keep up the good work 😊

Lisa

Pentuhuone Jyskän koululla

Me Eläintyöpajalla järjestimme Jyskän ensimmäiselle luokalle pentuhuoneen. Kuusiviikkoiset labradorinnoutajan pennut tulivat Työmiehen kenneliltä opettelemaan sosiaalistumista kaiken ikäisten ihmisten kanssa. Aluksi kerroimme koululaisille pennuistaOhjeistimme miten niitä kuuluu lähestyä ja mitä niiden kanssa pitää ottaa huomioon. Kerroimme myös Könkkölän toiminnasta. Koululaiset tulivat pentuhuoneeseen kahdessa eri ryhmässä opettajansa kanssa.  

IMG-20190502-WA0022

Pentuhuone oli järjestetty koulun liikuntasalin pukuhuoneeseen. Istuimme lattialle rinkiin ja tarvittaessa neuvoimme lapsille miten pentujen kanssa ollaan. Lapset olivat innoissaan ja kaikki uskalsivat koskea ja rapsutella pentuja. Mukana oli myös pentujen emo Kaisa, jota lapset vähän jännittivät sen innokkaan olemuksen vuoksi.  

Ensimmäisen lapsiryhmän vieraillessa pennut olivat vallattomalla tuulella ja innokkaita kokeilemaan naskalihampaitaan lelujen lisäksi kaikkeen muuhunkin, joten sekä lapsia että pentuja piti ohjata enemmän. Toisen ryhmän vieraillessa pennut olivat jo riehumisen jäljiltä raukeita ja lapset saivat sylitellä ja silitellä niitä rauhallisemmissa merkeissä. 

20190424_103004

Pentuhuoneen vierailun jälkeen opettaja kertoi meille, että positiiviset vaikutukset pentujen vierailusta näkyivät välittömästi myös lasten kyvyssä rauhoittua opetukseen. 

Meidän Eläintyöpajalaisten mielestä pentuhuoneen järjestäminen oli mielenkiintoinen ja mukava tehtävä. Paljon tässä toki oli mukana liikkuvia osia. Piti ottaa huomioon tilajärjestelyt ja esimerkiksi se, että joitain lapsia saattoi pelottaa. Samaan aikaan piti myös siivota pentujen tiuhaan tuottamia jätöksiä sekä vahtia, että kaikki pennut pysyvät toivotulla alueella. Fiilikset pentuhuoneen järjestämisen jälkeen olivat huipussaan. Iloksemme pääsemme toteuttamaan sellaisen vielä kerran. Viimeinen pentuhuone toteutetaan yhteistyössä Pilke-päiväkodin kanssa. 

IMG-20190502-WA0036

 

 

Ajatuksia harjoittelun päätteeksi

Suoritin sosionomiopiskeluihini kuuluvan neljän viikon harjoittelun Könkkölässä. Tulin Könkkölään tutustumaan työtoimintaan, Green Care -alaan ja tietysti Könkkölän ohjaajiin ja pajalaisiin. Toivoin harjoittelun selkeyttävän omiakin urasuunnitelmia opintojen suuntaamista ajatellen. Harjoittelun aikana kiinnostuin myös toiminnan rahoittamisesta ja pääsin ilokseni mukaan tutkiskelemaan mahdollisia rahoittajia Könkkölän tulevalle projektille.

53192496_1220615958114691_6092540014229454848_o

Kuljin Verso- ja Verstas -ryhmien matkassa. Vahvimpana mieleen jäivät ulkona tekeminen, yhdessä oleminen ja loistavat persoonat, joihin sain tutustua. Könkkölässä tulee saatua voimaa ulkoilusta ja luonnosta huomaamattaan, vaikka ulkona puuhatessa, polttopuita kannellessa tai ihan pihalla seisoskellessa. Läheiset metsä ja järvi antavat energiaa mystisellä tavallaan. Harjoittelun aikana tuli mietittyä myös omaa luontosuhdetta ja sitä, kuinka maaseudulla kasvaneena luontoa kaipaa kaupunkiin muutettuaankin.

Päivien aikana ehdimme käydä pilkillä, soittaa musiikkia, kylvää siemeniä ja vaikka mitä. Siinä sivussa joimme paljon kahvia ja höpöttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä, elämästä siis. Könkkölässä tuntuu vahvana tasavertaisuus ja aitous, joka näkyy jokapäiväisessä toiminnassa. Äkkiseltään tulija ei tiedä kuka on pajalainen ja kuka ohjaaja. Samoin harjoittelija sulautui joukkoon yhdenvertaisena ihmisenä.

53588186_1228855973957356_3792136877448888320_n

Sain harkalta paljon uutta tietoa ja työpajatoiminta sekä Green Care -ala tulivat paljon tutummiksi. Viihdyin valtavan hyvin pajalaisten kanssa ja yhdessä tekeminen ja kaikenlaiset keskustelut olivat harjoittelussa parasta. Toivon ihanaa kevättä Könkkölän väelle ja toivon, että pian pääsette puutarhahommiin lumien väistyttyä!

Aikani Könkkölässä

Kun aloitin Green Care Könkkölässä noin vuosi sitten, oli elämäni yhtä vuoristorataa ja arkirytmini aivan hukassa. Olin käynyt muutamilla työpajoilla aikaisemmin, mutta olin aina palannut samaan pisteeseen. Kun aloitin Könkkölässä niin en osannut oikein odottaa muuta kuin ”normaalia työkkärin vaatimaa työpajaa”. Yllätyin kuitenkin positiivisesti jo muutaman ensimmäisen päivän aikana, miten omanlainen meininki ja yhteisö koko Könkkölä oli. Ensimmäistä kertaa koskaan jopa odotin seuraavaa päivääni työpajalla ja ihmisten näkemistä siellä. 

IMG_20180913_104819_Bokeh

Mitä pidempään Könkkölässä olin ja tutustuin ihmisiin, näin miten hommat sujuivat ja kuinka ohjaajat oikeasti välittävät jokaisesta ihan omana itsenään. Alkoi tuntua, että olin vihdoinkin löytänyt sen paikan, missä saan kasattua elämääni ja aloitettua kokonaan uuden luvun kaikessa. Enkä ollut väärässä! 

Könkkölä tarjosi minulle tukea ja turvaa ja ymmärrystä joka ikisellä hetkelläkun sitä tarvitsin. Se auttoi minua keskittymään tulevaan, vaikka nykyhetkenä olikin vaikeaa. Könkkölän kautta sain vihdoin tunteen siitä, että osaan asioita ja sain kontakteja mitä kautta voisin työllistyä ja edetä elämässäni. Könkkölä ei siis todellakaan ollut vain pelkkä ”normipaja” mitä pelkäsin, vaan Könkkölä oli turvallinen yhteisö ja perhe, joka kantoi eteenpäin, kun elämä potki päähän ja oli vaikeaa. 

img_20180724_123636-e1554201572789.jpg

Olen kiitollinen kaikesta mitä sain Könkkölän kautta ja olenkin juuri työllistymässä vuoden pitkän urakan ja yrittämisen jälkeen. Uskon, etten olisi pystynyt siihen vielä vuosiin ilman mahtavaa yhteisöä ja ohjaajia.  

Suosittelen Könkkölän toimintaa jokaiselle, joka on eristymässä tai on jo syrjäytynyt. Könkkölästä saa juuri oikeaa tukea ja ohjausta ja toimintaa mitä ei muualta löydy. 

IMG_20181023_125842__01

Paavon mietteitä Könkkölästä

image001.jpg

Olen Paavo, 4 vuotias Pyrenneittenmastiffi. Hienommalta nimeltäni Cesar, mutta Paavo tuntuu paremmalta suomalaisen kielelle ja kuulemma näytän Paavolta enkä Cesarilta. Isoksikin minua usein siunaillaan ja onhan tuota elopainoa jo lähemmäs 70 kiloa kerääntynyt, nyt kun olen jo aikuinen. Pääkin on kuulemma tosi iso, yhden pienen koiran kokoinen. Ja sydän, se on minulla tosi iso. Kaikki ihmiset mahtuvat minun sydämeeni koosta, iästä tai kansallisuudesta riippumatta. Siksi emäntä kutsuukin minua sydänten valtaajaksi.

Tammikuussa 2018 emäntä pääsi Könkkölään työhönvalmennukseen ja minäkin sain ”työpaikan”. Emännällä työt ovat jatkuneet tähän päivään asti ja siitäkös olemmekin iloisia. Nykyään hän toimii Könkkölässä Verso-tiimin ohjaajana. Myös minulle on siunaantunut monenlaista tehtävää vuoden varrella. Könkkölässä on aivan ihania ohjaajia, pajalaisia ja monenlaisia vieraita. Aina siellä vieraillessani saan valtavasti rapsutuksia ja pusuja. Kun omaan hyvin rauhallisen luonteen niin kaikkien on helppo lähestyä minua. Joskus vastaan tulee ihmisiä, jotka vähän pelkäävät minua. Silloin vilkaisen heitä vain lempeästi ja annan olla. Emännän mielestä en aina ole rauhallinen. Eikä aina tarvitse ollakaan, ainakaan siinä vaiheessa, kun emännän kanssa kaarran autolla Könkkölän pihaan. Silloin innostun niin kovasti, että laitan koko auton heilumaan. Tiedän, että kaikki ihanat ihmiset odottavat minua rapsutuksineen.
Mutta palataanpa niihin työasioihin sitten…
image003

Kotona minulle rakennettiin tällainen viime talvena ja heti laitettiin Könkkölässä töihin. Fauna-tiimi sai opetella vetovaljaiden päälle pukemista sekä aisojen ja ahkion kiinnitystä. Niin sitä sitten lähdettiin Köhniöjärven jäälle retkeilemään. Minä sain kuljettaa puut ja tietenkin makkarat. Ja tänä talvena olin Polku-tiimin apuna puutöissä. Niin vaan siirtyi koivupöllit meikäläisen voimalla ahkiossa metsästä puuliiterille. Nuotiopaikalla sain vähän hengähtää ja nauttia auringonpaisteesta yhdessä pajalaisten kanssa.
image005
Minä tykkään kovasti olla ulkona ja siksi Könkkölä onkin niin kiva paikka. Eikä pieni lumipyry meikäläistä haittaa. Ihan hyvin voin kodan edessä olla vartioimassa, ettei yhtään makkaraa pääse livahtamaan suuntaan tai toiseen ilman minun huomaamattani. Jos makkarat jää muilta vartioimatta… niin kyllä minä ne hoitelen.
image007
Kesä alkoi aika lämpöisesti ja turkki alkoi tuntumaan kuumalta. Onneksi Fauna-tiimiläiset pitivät minulle Beauty Spa -päivän. Ensin turkin trimmaus, pesu ja kynsien leikkaus. Ja osasinpa olla taas niin rauhallisesti ja kiltisti. Faunalaiset saivat hyvää harjoitusta eläimen käsittelystä ja hoidosta ja minä sain kevyemmän turkin.

image009

Kesällä Könkkölässä oli monenlaista väkeä ja tapahtumia. Lastenleireillä olin kuulemma leirin paras asia, vaikka vain olin ja otin kaikki ihanat pienten ihmisten rapsutukset vastaan. Maahanmuuttaja ryhmälle olin vähän uudenlaisempi kokemus. Monissa maissa koira ei ole samassa asemassa kuin Suomessa. Osa hieman pelkäsikin, mutta minä pysyin rauhallisena. Pian kaikki huomasivat, että minä kuulun Könkkölän kalustoon.
Aika monissa jutuissa olen saanut olla mukana Könkkölässä. Välillä käy vierailijoita, jotka toivovat minun läsnäoloani. Päiväkotilapset kävivät viettämässä kevät päivää Könkkölässä ja silloin sain paljon rapsutuksia. Syksyllä kävi Suvimäen klubitalon väkeä minua moikkaamassa. Verso- ja verstas-tiimin pikkujouluissa sain olla mukana, kun entiset pajalaiset halusivat nähdä minut jne.
Välillä pajalainen ottaa minut mukaan metsään pienelle kävelylle. Minä kuuntelen ja annan halia. Sellainen tunne ihmisille joskus tulee. Minä osaan vaistota sen omalla tavallani ja olla tukena.
image011
27.2.2019 Könkkölässä järjestettiin koko perheen talvitapahtuma. Siellä minulla olikin tärkeä tehtävä. Sain ilahduttaa tapahtuman pienempiä ahkiokyydillä. Ja vaikka väkeä oli paljon ja toisia koiria ja hulinaa niin minä tapani mukaan otin rennosti. Pienet torkut ovat aina paikallaan ajasta tai paikasta riippumatta. Se on minun mottoni!

Toimelias on siis vuosi ollut minulla emännän ja Könkkölän väen kanssa ja varmasti olen jättänyt jälkeni monen sydämeen. Ihan parasta on kuitenkin chillailu ja siihen olen myös oiva kaveri Könkkölässä.
image015
Minulla on jo katse kohti kevättä ja emännän kanssa jatkamme työsarkaa Könkkölässä. Toivotan oikein mukavaa kesän odotusta ja tervetuloa moikkaamaan minua!
T: Paavo

image017