Könkkölän oppitunteja: hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla

Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme avanneet Green Caren käsitettä, joka selittää hyvin Könkkölän toimintakeskuksen periaatteita ihan jokaisen ymmärrättävissä olevin termein. Kaikki Könkkölässä tehtävät työt tähtäävät hyvinvointiin, niin työn tekijän kuin sen hedelmistä nauttijoidenkin.

elaimen-kohtaaminen

Eläimen kohtaaminen on parhaimmillaan kaikille osapuolille ilahduttava kokemus.

Koska luonto ja eläimet ovat kaikissa muodoissaan iso osa tilaa ja sen toimintaa, on varsin luonnollinen jatkumo, että yksi Könkkölään hyvin soveltuva tutkinnon osa on hyvinvoinnin tuottaminen eläinten avulla. Kyseistä osatutkintoa suorittava opiskelija oppii työskentelemään eläinten kanssa ja hyödyntämään eläinten luontaisia vahvuuksia asiakastilanteissa. Jälleen kerran hyvinvointi on tärkeä osa tässä oppimisprosessissa, sillä on eläinavusteisen toiminnan toteuttajalla on suuri vastuu niin asiakkaan kuin eläimen hyvinvoinnin takaamisesta – eläin tulee nähdä kollegan asemassa, ei vain työvälineenä. Siksi iso osa tutkinnon sisältöä on käytettävän eläinlajin lajityypillisiin tarpeisiin tutustumista ja perushoitotoimenpiteiden ohella taitoa pystyä lukemaan eläimen käyttäytymistä ja sen kykyä toimia eri tilanteissa. Voisikin sanoa, että tärkeä osa tämän tutkinnon sisältöä on oppia toimimaan tulkkina eläimen ja asiakkaan välillä. Eläinten ymmärryksen lisäksi on tärkeä oppia ymmärtämään asiakkaiden tavoitteita, jotta niitä pystytään realisesti yhdessä tavoittelemaan. Aivan samalla tavalla kuin missä tahansa kanssakäymisessä, yhteisen kielen löytäminen tavalla tai toisella on hirvittävän tärkeää. Näin toiminnan ohjaaja pystyy myös takaamaan, että hänellä on valmiudet ohjata asiakasta eläimen kanssa toimimisessa. Tämä on pakollinen vaatimus, jotta pystyy luomaan turvallisen suhten niin eläimen kuin asiakkaan näkökulmasta. Myös kestävän kehityksen eri aspektit ovat hyödyllisiä ohjenuoria toiminnan suunnitteluun. 

Hyvinvoinnin tuottamisessa eläinten avulla nojaa vahvasti myös Green Caren harjoittamisperiaatteisiin, jotka ovat tavoitteellisuus, ammatillisuus sekä yhteisöllisyys. Tutkinnon osan aikana opitaan toimimaan suunnitelmallisesti, jotta mahdollisimman monet aspektit, kuten halutut tavoitteet ja mahdolliset turvallisuusriskit, saadaan katettua. Ammatillisuus näkyy myös suunnitelmallisuuden muodossa, sillä opiskelijan tulee pohtia eläinavusteisen toiminnan toteuttamista yrittäjyyden näkökulmasta, esimerkiksi mahdollisten palvelujen hinnoittelua hahmottelemalla. Yhteisöllisyys on kantava voima, joka auttaa jakamaan onnistumisia ja tietoa eteenpäin. Yhteisöllisyyden näkökulma auttaa muistamaan, että työtä tehdään jotta muutkin osapuolet pääsevät hyötymään sen tuloksista, kuten tässä tapauksessa hyvinvoinnin ja elämän mielekkyyden lisäämisestä. Yhteisö on vahvempi kuin yksinäinen toimija ja tarjoaa turvaa sekä monipuolisia verkostoitumismahdollisuuksia. 

englannin-vierailuKönkkölä on erinomainen esimerkki tällaisesta tavoitteellisesta yhteisötoiminnasta. Kun useampi toimija pyrkii samaan tavoitteeseen, se on myös helpommin tavoitettavissa. Kuten Könkkölän väki useasti toteaa, tilaa ja sen toimintaa rakennetaan, jotta muutkin pääsisivät kokemaan mielekkään tekemisen ilon, niin asiakkaana kuin työntekijänä.

Toivon mukaan opinnoista kertyvää hedelmää päästään myös keräämään pian – näin lopputalven toimistotunteina on käynyt hirvittävä aivosolujen kuhina, jotta Könkkölän tilalle saataisiin toteutettua ensimmäinen toimintakeskuksen tulevaisuudelle kaavailtu isompi projekti, hyvinvointipainoitteinen kotieläinpiha. Tämän projektin pariin palaamme blogissa piakkoin!

Mainokset

Hae Lumo-tiimiin

Pidätkö eläimistä? Onko luonto juuri sinun juttusi? Oletko kiinnostunut oppimaan erilaisista tilan ylläpitotoimista?

Jos jokin näistä kysymyksistä sai sinut nyökkäilemään, Lumo-tiimi voi olla sinun paikkasi. Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden Könkkölän tila jatkaa toimintaansa eläin- ja luontoavusteisia menetelmiä hyödyntävänä toimintakeskuksena myös vuonna 2017 ja haemme uusia jäseniä tilan omaan Lumo-tiimiin. Tiimiläisenä pääset mukaan järjestämään tapahtumia, viljelemään kasveja, hoitamaan eläimiä ja opetellaan maatilan töitä. Lisäksi teemme vierailuja toimialaamme liittyviin yrityksiin ja oppilaitoksiin. Työtoimintapaikkoja on tarjolla 6-8 hengelle. Lumo-tiimiin pystyy osallistumaan työkokeilijana, mutta tarjoamme myös mahdollisuuden palkkatukeen ja osatutkinnon suorittamiseen.

Tarkempaa sisältöä sekä yhteystiedot löytyvät alta ladattavasta Lumo-tiimin esitteestä.

Ajatuksia joulunajasta

Könkkölän vuosi alkaa taittua loppua kohden. 2016 on ollut tapahtumarikas ja toimintakeskus on ehtinyt näkemään satoja vierailijoita sekä lukuisia tapahtumia, jotka ovat antaneet rikastuttavia ja opettavia kokemuksia myös tilan väelle. Ensi vuosi tulee olemaan erityisen merkittävä, sillä päärakennuksen kunnostus saadaan viimein vauhtiin ja toimintakeskus ottaa näin suuren harppauksen eteenpäin.

Suurelle osalle joulupyhät ovat vuoden loppuhuipentuma tunnelmallisine perinteineen. Joskus joulu voi tuntua silkalta kulutusjuhlalta, jossa onnistumisen määrää mitataan lahjavuoren ympärysmitalla. Entä jos tänä vuonna panostaisikin määrän sijasta laatuun? Jos antaa lahjaksi jotain, jos saaja pystyy saamaan elämyksen, sattuukin antaneeksi sellaista henkistä pääomaa, joka kestää pidempään kuin yksikään muovinen kulutustavara. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa tuoksuva leipomus. Perinteinen piimäkakku niin täyttää vatsan että lämmittää mieltä, sillä itse tehty lahja on aina hitti, puhumattakaan tämän reseptin todetusta idioottivarmuudesta myös aloittelevan leipurin käsissä.

Piimäkakku (alkuperäinen ohje kopioitu Marttojen nettisivuilta)

  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl sokeria
  • 1 tl soodaa
  • 2 rkl siirappia
  • 1 dl sulatettua rasvaa
  • 3 dl piimää
  • omavalintainen seos mausteita, esim:
    – 1 tl kanelia, 1 tl neilikkaa, 1 tl inkivääriä, 1 tl pomeranssinkuorta
    tai
    – 1 tl kanelia, ½ neilikkaa, ½ tl maustepippuria
  • halutessasi voit lisätä esim. desin rusinoita tai puolukoita
  1. Sekoita kuivat aineet ja mausta valitsemallasi cocktaililla.
  2. Lisää siirappi, rasva ja piimä. Sekoita taikina tasaiseksi.
  3. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan.
  4. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin tunti.
  5. Kumoa kakku jäähtyneenä.

Piimäkakku on laiskan leipurin ystävä, sillä yhdellä kertaa voi paistaa useamman kappaleen, koska kakun maku vain paranee säilytyksen myötä. Kakku kestää myös pakastamisen, joten se on oiva vierasvara.

 

Ps. Toinen vinkki vitonen laiskalle leipurille: voit ulkoistaa leipomisprosessin kokonaan ja tulla ostamaan kakkuset suoraan Könkkölän tilan väen pöydästä Järjestöjen Joulumyyjäisissä 10.12. Olemme paikalla leipomuksien, käsintehtyjen koristeiden sekä hemmottelutuotteiden kanssa koko lauantain!

Hyvinvointia luonnosta 15.10.

Kirpeän lokakakuisena lauantaina Toivolan Vanhalle Pihalle kerääntyi joukko keskisuomalaisia yrittäjiä, järjestöjä ja oppilaitoksia esittelemään tuotteitaan ja osaamistaan Hyvinvointia luonnosta -tapahtumaan.

img_5842

Suur-Jyväskylän Lehti teki jutun tapahtumasta ja sen tausta-ajatuksesta.

Green Care -ajatus elää Suomessa nousukautta ja Vihreää hoivaa toteutetaankin jo mitä moninaisimmin toimin kautta maan. Vaikka luonto onkin aina ollut hyvin tiiviinä osana suomalaista sielunmaisemaa, järjestäytynyt hyvinvoinnin tuottaminen luonnon ja eläinten kautta on vielä terminä suhteellisen nuori ilmiö Suomessa. Olemme koonneet kuluvan vuoden aikana luonto- ja ympäristöalan yrityksiä Könkkölän yritysverkostoon, jotta Könkkölän väki voisi seurata läheltä kiinnostavia yrityksiä. Haaveenamme on saada Keski-Suomen alueen Green Care -verkostot samalle mallille kuin esimerkiksi Pohjois-Savossa. Siksi koimme tarpeelliseksi järjestää päivän, jonne listallemme kootut alalla toimijat voisivat tulla verkottumaan keskenään sekä esittelemään toimintaansa asiakkaille.

Yrityksetkin tästä hyötyvät. Jyväskylän seudulla, kuten koko maassa, suurin osa yrityksistä on pienyrityksiä, alle viisi henkilöä työllistäviä. Pienyrittäjien haasteena on usein löytää aikaa verkottumiseen, vaikka hyvillä verkostoilla voisi löytää monia jopa työmäärää vähentäviä keinoja.

 

img_5865

Könkkölän toimintakeskuksen innokkaat asiakaspalvelijat.

Könkkölässä on kauan tiedetty, miten tärkeää on päästä tekemään järkeviä ja oikeita asioita luonnon helmassa. Kasvimaan kuokkimisesta ja rikkaruohojen kitkemisestä saa fyysisen kunnon kohoamisen lisäksi henkistä hyvinvointia, kunhan uskaltaa sitä edes kokeilla. ”Halaa puuta”-viikkoa vietimme myös syyskuussa, ei sillä, mukavaahan sekin oli, mutta hyvinvointia voi tavoitella monin keinoin.

Siksi oli nautinnollista päästä jakamaan ajatuksia ja ideoita muiden samanhenkisten ihmisten kanssa! Suuret kiitokset kaikille osallistujille. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, intoa ja uudenlaisia ajatuksia puhkuen.

Kurkistuksia kissaluennolle

Lokakuun alussa Könkkölän saunatilassa järjestettiin ensimmäinen eläinaiheinen luentopäivä, jossa pääaiheina oli kissan sielunelämä. Päivästä tulikin varsinainen kissanystävien kokoontumisajo — paikalla oli kaiken kaikkiaan 23 osallistujaa. Luennoitsijana toimi Salla-Mari Kostia, joka toimii eläintenkouluttajan omassa yrityksessään Animal Academy ja on myös töissä eläinklinikkahoitajana kissojen hoitoon erikoistuneella CatVetillä.

Luento jakautui kolmeen eri osioon, joissa käsiteltiin kissan virikkeellistämistä, kouluttamista ja häiriökäyttäytymistä. Luento oli erityisen antoisa sen interaktiivisen luonteen takia: kuuntelijat pystyivät jakamaan omia kokemuksiaan käsiteltäviin aiheisiin liittyen.

img_0008

Ruokakipon kilahdus lienee samalla tavalla universaali kieli niin kissalle kuin ihmisellekin.

Luennon kantava teema oli oppia ymmärtämään paremmin kissan käyttäytymistä.
Yhteisymmärrys onkin paras tapa menestyksekkääseen yhteiselämään ihmisten ja lemmikiksi jalostettujen eläinten välillä. Yksi päivän avainsanoista oli lajityypillinen käyttäytyminen, joka on kissassa tiukasti mukana kulkeva, lähes alkukantainen tarve käyttäytyä. Esimerkkinä metsästäminen, joka kissalle elinehto, sillä se ravinnon hankinnan ohella vapauttaa mielihyvähormoneja kissan aivoissa. Ihmisen tulisi muistaa, että kissan genetiikka on jalostuksesta huolimatta säilynyt vuosisatojen ajan samana, joten omistajan olisi ensisijaisen tärkeää pystyä tarjoamaan kissalle mahdollisuus toteuttaa sen sisäistä tarvetta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Suurin osa käyttäytymishäiriöstä voidaankin todeta johtuvan kissan turhautumisesta, koska se ei voi purkaa näitä tarpeita. Kuten missä tahansa suhteessa, osapuolten välinen viestintä, olipa se sanallista tai kehon kielen kautta kerrottua, on avainasemassa yhteisymmärrykseen.

 

Lajityypillisen käyttäytymisen lisäksi kissan koulutuksen kannalta on hyvä ymmärtää sen motivaatiota. Kissa tekee vain asioita, jotka se kokee kannattavaksi. Tämä auttaa löytämään kissalle sopivat kannusteet ja metodit kouluttamisen tueksi. Positiivinen vahvistaminen, jolloin kissaa palkitaan sen oikeasta käyttäytymismallista, on paljon tehokkaampi koulutustapa kuin esimerkiksi rangaista eläintä, kun se tekee jotain ”väärää” — kissa ei itse ymmärrä tekojaan oikeiksi tai vääräksi, vaan toimii niin kuin se on sille kaikkein kannattavinta. Hyvänä esimerkkinä tästä on, että kissa ei tee tarpeitaan väärään, vaan itselleen suotuisaan paikkaan, joka voi olla ihmiselle häiritsevä paikka.

luka-sink

Eipä tässä kummemmin mikään stressaa, mitä nyt satunnainen paparazzi häiritsemässä kauneusunia.

Häiriökäyttäytymistä käsitellessä olisi erittäin tärkeää selvittää taustalla olevat syyt sen sijaan että hoitaisi vain oireita, koska pelkkien oireiden hoitaminen on ratkaisuna on vain väliaikainen. Kissan terveydentilalliset syyt pitää tarkastaa huolella sekä tutkia elinympäristön sopivuus. Omistajan tulee myös muistaa, että kissat ovat hyvin herkkiä muutoksille. Joskus reaktio uuteen huonekaluun voi yllättää kissan kanssa elävän, koska se harvemmin on omistajalle suureksi koettu asia. Stressi on lyhytaikaisena kissalle hyödyllinen, sillä se auttaa sitä pärjäämään jännittävissä ja vähän ahdistavissa tilanteissa, mutta, kuten myös ihmisten kanssa, pitkäaikainen altistuminen stressille voi muuttaa tilan krooniseksi. Siksi omistajan onkin hyvä pitää silmällä karvaisen kumppaninsa käytöstä ja pistää merkille muutokset käyttäytymisessä.
Kissaluento sai hyvin innokkaan vastaanoton niin osallistujien sekä järjestävän tahon puolesta. Järjestäjänä on pakko mainita, miten sykähdyttävää on todistaa se intohimo, joka pulppuaa, kun yhteisestä asiasta innostuneet ihmiset kokoontuvat jakamaan innostuksensa. (Allekirjoittaneen sydän hypähti erityisesti huomatessaan, että ennen tilaisuuden alkua huone oli täynnä kissavideoita katsovia ja ääneen hihkuvia osallistujia. :D) Tällaisesta tapahtumasta saadulla energialla on hyvä jatkaa kohti syksyä. Suuret kiitokset kaikille osallistujille, erityisesti tapahtumaa koordinoineelle Orifame Oshian Senja Helteelle sekä Salla-Mari Kostialle ja Animal Academylle!

Oppisopimus Könkkölässä 101

Oppisopimuskoulutus on helppo ja tehokas tapa hankkia lisää ammattiosaamista tai opiskella kokonaan uuden alan salat. Könkkölässä aloitti kolme oppisopimusopiskelijaa syyskuussa 2016, mikä on varsin jännittävä vaihe myös toimintakeskuksen historiassa — tämä on jo toinen kerta kun Könkkölää sovelletaan myös tietotaidon hankkimiseen osatutkinnon suorittamisessa.

Könkkölän työ- ja toimintaympäristö on tunnistettu PAIKKO-mallin mukaisesti oppimisympäristöksi, jossa voi oppia uusia asioita esim. luonto- ja ympäristöalalta kuin nuoriso- ja vapaa-ajanalaltakin. (http://www.kyt.fi/index.php/paikko-r/paikko-osaamistodistus)

Lyhyesti oppisopimuksesta

Oppisopimus perustuu neljän eri osapuolen (oppisopimusopiskelijan, työnantajan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen) sopimaan yhteistyöhön. Oppisopimus opsop_blogikuvasuoritetaan aina työsuhteessa, jotka ovat tällä hetkellä suoritettavien osatutkintojen kanssa kestoltaan 5-6 kuukautta. Opintoihin sisältyvä ammattitaito hankitaan omassa työssä ja lähiopinnot auttavat syventämään osaamista. Vaadittavat tietopuoliset opinnot suoritetaan ennalta sovitussa oppilaitoksessa lähiopiskeluna, verkko-opiskeluna ja/tai opintotehtävillä — esimerkkinä Könkkölässä suoritettavat tutkinnot, jotka toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen opiston ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa. Opintojen sisältö ja suoritustapa voidaan kuitenkin muokata suorittajan ja työpaikan tarpeiden mukaisesti, ja siksi oppisopimus kuuluu laatia työnantajaa ja opiskelijaa kuunnellen. Hankittu osaaminen näytetään tutkintotilaisuudessa. Tärkeä osapuoli oppisopimuksen suorittamisessa on myös oppisopimuskeskus, joka suunnittelee oppisopimukset yhteistyössä muiden osallistuvien osapuolien kanssa ja huolehtii yhteistyön sujuvuudesta opiskelijan, työpaikan ja oppilaitoksen välillä.

Oppisopimusopiskelijan suusta

”Tällä hetkellä meitä on kolme opiskelijaa, jotka suorittavat osatutkintoja kolmesta eri kokonaisuudesta: nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, luonto- ja ympäristöalan sekä maatalousalan perustutkinnosta. Opinnot liittyvät mm. ohjaukseen, hyvinvoinnin tuottamiseen eläinten avulla ja eläinten hoitamisen perusteisiin perehtymiseen. Nämä kaikki tehtävät liittyvät olennaisesti myös Könkkölän vihreisiin ja yhteisöllisiin toimintaperiaatteisiin. Nämä alat nousivat hyvin selkeinä vaihtoehtoina esiin myös meidän aikaisemmissa hommissa, mitä tilalla olimme tekemässä, ja niillä itsensä työllistäminen tulevaisuudessa yksi iso päämäärä.

”Oppisopimusta on nyt suoritettu reilusti päälle kuukausi ja muutoksen on kyllä huomannut. Me kaikki kolme nykyistä opiskelijaa olemme olleet aikaisemmin Könkkölässä joko työvalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa tai jo palkkatuella töissä, joten kaikilla työnkuva on enemmän tai vähemmän muuttunut. Tekemiseen on tullut myös opsop_blogikuva2ihan oppimisen aspekti, kun kaikkeen toimintaan tulisi heijastella ja soveltaa erilaisia teoriapohjia. Onneksi meillä kaikilla on opiskelemistamme aloista jo jonkin verran käytännön kokemusta pajalla olo ajalta, jota olemme pystyneet hyväksilukemaan PAIKKO -osaamistodistuksilla. Olemme huomanneet, että oppisopimus on selkeästi tekevän ihmisen vaihtoehto: oppiminen on paljon mieluisampaa, kun ei joudu vain pänttäämään koulun penkillä.

”Työsuhteessa oleminen on myös hurjan palkitseva tunne! Tulee usein päivittäin sellainen tunne, että ei voi olla kuin kiitollinen, kun tällainen mahdollisuus on meille tarjoutunut. Vastuu on kasvanut aikaisempaan työnkuvaan verrattuna, mutta eikös se joskus mene niin, että syödessä nälkä vain kasvaa?

”Könkkölä on työ- ja opiskeluympäristönä sopivan haastava, koska myös sen kehitystyö on vielä vaiheessa. Tämä antaa meille oppisopimusopiskelijoille paljon ajatuksen aihetta, sillä mekin voimme ajatushautomollamme antaa ideoita tulevaan toimintaan. Siinä missä tiloissa voi olla puutetta, niin Könkkölässä toimivat ihmiset ja heidän luomansa lämmin ilmapiiri korvaavat tuhatkertaisesti. Kaikkien päämäärä, eli Könkkölän tilan avaaminen muulle yleisölle Green Care -toimintakeskuksena, näkyy päämäärätietoisuutena, joka inspiroi myös itseä joka päiväisessä työssä. Isompi kokonaisuus on aina hyvä muistaa, jos (ja kun) pienten yksityiskohtien näpertäminen turhauttaa.”

Kirjoittanut: Luonto- ja ympäristöalan oppisopimusopiskelija Mia Hartikainen

 

 

Nuorten aikuisten iltamat 31.8.2016

Yksinäisten nuorten aikuisten määrä lisääntyy niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Harrastuksiin ei joko jää aikaa tai ne maksavat liikaa. Työyhteisössä ei välttämättä tutustu uusiin ihmisiin, kun työtehtävät ovat joko hyvin yksinäisiä tai työpaikalla on niin kiire, ettei tavalliseen ja normaaliin jutusteluun ole enää aikaa.

kukka

Könkkölässä olleet nuoret ovat usein kertoneet, että tärkeä tavoite elämässä on uusien ystävien löytäminen ja muutenkin sosiaalisten verkostojen kehittäminen.

Lapsena kaikki oli helpompaa. Leikkikentälle tai hiekkalaatikolle saattoi mennä norkoilemaan, vaikkei ketään olisi ennestään tuntenutkaan ja usein leikkiin pääsi mukaan. Ainakin esittämään vauvaa tai koiraa. Keskustelun avaukseksi kelpasi letistä nykäisy tai lumipesu, mutta yritäpä parikymppisenä lähestyä kanssaihmistä yhtä aktiivisesti vaikka bussipysäkillä.

lampas

Könkkölän nuoret päättivät tarjota jyväskyläläisille nuorille aikuisille mahdollisuuden tutustua sekä heihin, että muihin uusiin ihmisiin järjestämällä Nuorten aikuisten iltamat Könkkölässä keskiviikkona 31.8. Illan ajatuksena on palautella mieleen lapsuuden pihapelien ja muiden ulkoaktiviteettien avulla tätä nuoren ihmisen intoa ja tarmoa tutustumiseen, mikä melkein kaikilta suomalaisilta katoaa viimeistään täysi-ikäisyyden koitettua.

 

Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki täysi-ikäiset ja suurin piirtein alle kolmekymppiset nuoret aikuiset, töistä, harrastuksista, elämäntilanteesta tai aatteesta riippumatta. Tervetuloa Könkkölään viihtymään ja nauttimaan elokuisesta illasta!

Liiteri Projekti

Projekti Liiteri alkoi maaliskuussa armottomalla suunnittelulla ja ideoinnilla. Pitkällisen ähellyksen tuloksena saimme ruutupaperille tuherretut rakennepiirustukset.

liiteri 8

Varsinainen rakentaminen alkoi huhtikuussa, kun rupesimme kaivamaan perustuskuoppaa liiterille osoitettuun paikkaan, joka osoittautuikin aikamoiseksi suoksi.

liiteri 1

Räntäsateita uhmaten, hikeä ja selkälihaksia säästelemättä saimme kuin saimmekin kaivettua liejuiseen turpeeseen montun, jonka pohjalta löytyi tukevaa kalliota. Kun vielä saimme ojitettua kaivantomme, homma alkoi näyttää jo paremmalta.

liiteri 2

Seuraava edistyminen tapahtui, kun AlTek ystävällisesti toimitti meille sepelikuorman, jolla täytimme kuoppamme.

liiteri 3

Kesän tehdessä tuloaan, muut työt alkoivat vaatia huomiota, joten liiteri sai jäädä hetkeksi hautumaan. Heinäkuun koittaessa ryhdyimme jatkamaan rakentamista raahaamalla betonijärkäleitä liiterin perustukseksi.

liiteri 4

Hierottuamme järkäleet paikoilleen, pääsimmekin opettelemaan hirsirakentamisen alkeita. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, päätimmekin rakentaa liiterin kokonaan rangoista ja keloista, joita olimme keväänmittaa Könkkölään haalineet. Tekijöiden kokemattomuudesta ja osin puutteellisista työkaluista huolimatta, liiterin pohjakehikon nurkka salvokset onnistuivat (ainakin tekijöiden mielestä) oikein hyvin.

liiteri 5

Seuraava etappi olikin sitten sivuseinien rakentaminen ja pystytys.Teimme molemmat seinät maassa valmiiksi, josta ne joukkovoimin nostettiin pohjakehikon päälle, johon ne sitten naulattiin ja laudan pätkillä tuettiin.

liiteri 6

Liiterin kohotessa kohti korkeuksia ja saadessa vähitellen muotoa, piirustuksiin tuli hieman muutoksia. Lisäsimme seiniin erittäin tyylikkään ja nerokkaan ristikkorakenteen(öhöm!), jonka kappaleiden mitoittaminen ja kulmien sahaaminen tuottikin hieman tuskaa. Paria pieleen mennyttä mittausta ja sahausta lukuun ottamatta ristikon teko sujui oikein mallikkaasti ja se tukevoitti liiterin runkoa huomattavasti.

liiteri 7

 

Nyt, elokuun puolivälin lähestyessä, liiteri seisoo tukevasti pystyssä ja odottaa kurkihirttä ja kattorakenteita. Jatkoa seuraa…

Puolivuotiskatsaus

Radiohiljaisuus on ottanut vallan Könkkölästä — ainakin tilan sosiaalisen median mukaan. Todellisuudessa syynä lienee kiireestä toipuminen, sillä loppukevään ja alkukesän viimeiset suuret puristukset saatiin saatettua loppuun kesäkuun puolessa välin.

Könkkölän Taitotiimi on tuplaantunut miesvoimassaan. Ryhmän toiminnassa on nykyään mukana kahdeksan nuorta, jotka ovat mukana sekä tilan ylläpitotöissä että tulevaisuuden projektien suunnittelussa. Osa näistä nuorista päätyi Taitotiimiin Lumopajan kautta, joka päättyi juhannuksen jälkeisellä viikolla. (Vinkki vitosena: jos kolmen kuukauden jakso eläin- ja luontoavusteisella työpajalla kiinnostaa, niin haku seuraavalle Lumopajalle on käynnissä 29.7. asti. Tarkempia tietoja löytyy Nuorten Taidetyöpajan sivuilta.)

Erityisen kiireinen jakso Könkkölässä koettiin toukokuun ja kesäkuun aikana, kun tilalla järjestettiin kolme suurta tapahtumaa. Näistä kaksi ensimmäistä, Könkkölän Avoimet Ovet ja Match Show, olivat kaikille avoimia tapahtumia ja viimeinen tapahtuma oli JVA:n asukkaille järjestetty yksityinen kesätapahtuma, joka toteutettiin yhteistyössä Sovatekin ja Katulähetyksen kanssa. Kaikkiaan viimeisen puolentoista kuukauden aikana Könkkölässä on ollut vierailemassa karkeasti arvioituna nelisen sataa kävijää! Kun tähän lisäksi vielä lasketaan viikoittaiset kaupungin työntekijöiden saunavuorot ja Nuorten Taidetyöpajan pajavierailut, niin voi sanoa että hulina on ollut aika mieletöntä, mutta myös palkitsevaa.

On Könkkölän mailla toki tapahtunut paljon muutakin kuin silkkaa sosiaalista ilottelua. On ollut varsin sykähdyttävää huomata, miten tilasta kuoriutuu uudempia ja yllättävämpiä puolia jatkuvasti vanhojen kerrosten alta. Esimerkkinä ruohokentän järvenpuoleinen reuna, joka sai uutta puhtia, kun rannan puskaa ja pajukkoa käytiin raivaamassa siistimpään kuntoon, ja tulipa samalla kaivettua Könkkölän hiekkaranta esiin nurmikon alta.  Nuoret ovat myös taikoneet vanhan kasvimaan ja puutarhan takaisin elävien henkiin — loppukesän satoa odotellessa!

PS. Vaikka kesälomakausi onkin hiljentänyt tilan menoa, Könkkölän meininkiä voi seurata säännöllisen epäsäännöllisesti päivittyvästä Instagram-tilistä.

Könkkölän tilan historian lyhyt oppimäärä

Viimeisten vuosien aikoina on ollut paljon puheita ja suunnitelmia Könkkölän tilan tulevaisuudelle, joten välillä on hyvä katsoa taaksepäin ja muistaa miten tähän pisteeseen on päästy.

IMG_8635

Halssilan maakellarin sisäänkäynti.

Tila sijaitsee Kypärämäen ja Köhniön alueella, jossa oli 1800-luvun lopulla vielä harvakseltaan asutusta ja alue oli soista korpimetsää, joka toimi enimmäkseen kaski- ja laidunmaana. Könkkölässä, joka silloin tunnettiin Mustamäen tilan nimellä, viljeli maata torppari Johan Lintinen aina vuoteen 1941, jolloin Jyväskylän kaupunginvaltuusto luovutti vuokravapaasti tontin Jyväskylän kunnan työläisten ammattiosaston käyttöön. Käyttöönotto tosin siirtyi sodan alettua ja Jyväskylän kaupunki pääsi luovuttamaan 4,75 hehtaarin kokoisen alueen kaupungin työntekijöiden yhdistysten vapaa-ajan käyttöön vasta 1947. Torppari Lintinen sai asustella tontillaan vielä vuoteen 1948, jonka jälkeen hän poistui vieden mukanaan torppaan kuuluvat rakennukset.

Sota-ajan aiheuttama kipeä tarve asunnoille vaikutti myös Kypärämäen ja Köhniön alueen kehitykseen. Suuri kysyntä uusille asumuksille vaati nopeaa rakentamista, jota joudutettiin talotalkoilla. Sama talkoohenki kuului olennaisesti myös Könkkölän rakennusprosessiin — esimerkiksi päärakennusta rakennettiin vapaaehtoisvoimin keskiviikko- ja torstai-iltaisin. Suuri osa rakennusmateriaaleista saatiin joko lahjoituksina tai uusiokäytettiin.

IMG_8625

Mannilan aitan yksityiskohtia.

Koska tontilla ei ollut mitään valmiina, valmistelu jouduttiin alkamaan hyvin perusasioista, kuten nykyiselle miesten saunalle johtavan tien raivaamisesta ja rakentamisesta. Tarpeettomaksi jäänyt höyryjyrätalli tuotiin Lutakon sähkölaitokselta oleskelusuojaksi rakentajia varten ja kahden saunan perustukset valettiin rantaan.

Naisten sauna valmistui 1948 ja huono-onninen miesten sauna 1947. (Jälkimmäistä jouduttiin ensimmäisen kerran korjaamaan 1960 salamaniskusta alkaneen tulipalon vuoksi ja 1975 koko saunarakennus jouduttiin rakentamaan uudestaan entisen rakennuksen tuhouduttua kiihkeästä saunomisesta alkaneesta tulipalossa.)

Päärakennuksen harjannostajaisia juhlistettiin 1949 ja saman vuoden loppuun mennessä rakennus vihittiin virallisesti käyttöön. Rantaan rakennettiin laiturit sekä venetalas, jotka vielä tänäkin päivänä seisovat samoilla paikoilla. Sähkölinja Könkkölään vedettiin syyskuussa 1949 ja myöhemmin päärakennuksen keittiö uusittiin sekä rakennukseen päivitettiin sähkölämmitys.

Venevaja.jpg

Näkymät venevajasta kohti Köhniöjärveä.

Tontilla on myös useita muita rakennuksia, jotka on joko siirretty tai rakennettu tilan käyttöön. Kirkkopuistosta tuotiin valkoinen kaivokoppi suojaamaan tilan kaivonkantta ja Sillanpään tilan vilja-aitta sekä Mannilan aitta saapuivat Köhniönjärven rannalle niiden jäätyä tarpeettomiksi alkuperäisissä tarkoituksissaan. Lisäksi tilalle siirrettiin maakellari Halssilasta. Tilalle rakennettiin 1960-luvun puolivälissä tenniskentät suuren kysynnän vuoksi sekä luhti-aitta niin majoitus- kuin säilytystarpeisiin. Useat näistä rakennuksista siirtyivät 1984 Kunnallistekniikan museon valvonnan alaiseksi, joka vielä tänäkin päivänä vastaa niiden ylläpidosta. Museo on auki ja esittelee kiinnostuneille rakennuksia ja niiden kalustoa heinäkuussa 2016.  Lisäksi päärakennuksen edustalla olevaa pellonpohjaa vuokrattiin pitkään kaupungin työntekijöiden viljelyspalstoiksi.

 

Viimeisten vuosikymmenten aikana toiminta on hiipunut ja rakennukset ovat myös sitä mukaa rapistuneet. Siksi tällä hetkellä yksi tärkeimmistä aspekteista Könkkölän kehitysprojektissa onkin  päärakennuksen kunnostaminen, koska kyseessä on niin historiallisesti kuin symbolisestikin tärkeä rakennus. Kunnostusprojektissa halutaan käyttää samaa yhteisöllistä talkoohenkeä ja jatkaa tilan käyttömahdollisuuksia vielä tulevillekin sukupolville.